Vieraskielisillä opiskelijoilla on vaikeuksia löytää korkeakouluharjoittelupaikkoja

04.04.2021

Etäopinnoista huolimatta korkeakouluopiskelijat etsivät koronakriisinkin aikana itselleen sopivia harjoittelupaikkoja järjestöistä, yrityksistä, kunnilta ja valtiolta. Harjoittelupaikan saaminen on monille opiskelijoille haastavaa, sillä kilpailu paikoista on kovaa, eikä harjoittelijoita ole varaa palkata useita, vaikka tarvetta olisikin. Erityisen haastavaa tämä on vieraskielisille opiskelijoille, joilla on suuria vaikeuksia löytää harjoittelupaikkaa Suomesta.

Suomessa on yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia korkeakouluopiskelijoita, ja tulevaisuudessa määrä tulee todennäköisesti vain kasvamaan (Tilastokeskus 2019). Useat vieraskieliset opiskelijat opiskelevatkin englanninkielisissä koulutusohjelmissa, joita on nykyään varsin paljon. Vaikeuksia tulee kuitenkin vastaan pakollisen korkeakouluharjoittelun koittaessa. Useat harjoittelupaikat vaativat harjoittelijoilta suomen ja ruotsin kielen taitoa ja jos tätä ei ole, ei harjoittelupaikkaa ole mahdollista saada. Harjoittelupaikan puute voi vaikeuttaa opiskelijan valmistumista merkittävästi.

Rauhan ja hyvinvoinnin järjestö on vuodesta 2020 pitänyt yllä Mentoring for Future -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on esitellä lukiolaisille ja yläkoululaisille erilaisia koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, ja viime aikoina hanke on laajentunut koskemaan myös korkeakouluopiskelijoita. Mentoring for Future -hanke auttaa opiskelijoita saamaan tietoa eri työllistymismahdollisuuksista ja tarjoaa opiskelijoille myös harjoittelupaikkoja. Tällä hetkelle Mentoring for Future -hankkeessa on korkeakouluharjoittelussa viisi henkilöä eri kulttuuritaustoista.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) havaitsi tutkimuksessaan, että viisi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen 41 % maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista oli keskeyttänyt opintonsa. Lisäksi kolmannes maisterintutkinnon suorittaneista muuttaa Suomesta ja vain puolet työllistyy Suomessa. Suomi, joka kärsii jo nyt heikkenevästä huoltosuhteesta, ei onnistu pitämään korkeakoulutettuja ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä töissä Suomessa. KARVI:n mukaan opintojen aikainen yhteiskuntaan ja työelämään integroitumisen tuki on hyvin vähäistä. Yhtenä ratkaisuna tähän olisi juuri Mentoring for Future -tyyliset hankkeet, jotka auttaisivat ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita kiinnittymään opintoihin ja täten työelämään.

KARVI suosittaakin opintojen työharjoittelumahdollisuuksien sekä työelämäverkostoitumista edistävän tuen lisäämistä opintojen aikana. Mentoring for Future -hankkeelle on siis vahvasti kysyntää suomalaisessa yhteiskunnassa, ja siksi senkaltaisia hankkeita tulisi tukea mahdollisimman paljon. Siitä hyödymme me kaikki.