Rauhan avain -palkinnon voittaja Mentoring for Future auttaa nuoria tavoittelemaan unelmiaan edistäen kestävää rauhaa

Vuoden 2023 kansainvälisenä rauhanpäivänä CMI jakoi historian ensimmäisen Rauhan avain –palkinnon yhteistyössä Ahtisaari-päivien ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa. Palkinnon saanut Mentoring for Future –hanke tukee erityisesti maahanmuuttajanuoria urapoluillaan. Suurimmaksi osin vapaaehtoisvoimin toimiva hanke edistää myös yhteistyötä nuorten, opettajien ja opinto-ohjaajien välillä tiellä kohti unelmia. Haastattelimme hankkeeseen osallistuneita osapuolia ja kysyimme "mikä tässä hankkeessa edistää kestävää rauhaa?"

Rauha on pieniä tekoja ja päätöksiä, yhteisön rakentamista ja ylläpitämistä. Rauhaa ei rakenneta pelkästään rauhanpöydissä, vaan se edellyttää tekoja kaikilla tasoilla, jokapäiväisessä arjessa.

CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin työ maailmalla painottuu vahvasti paikallisten toimijoiden tukemiseen. CMI:n työ Suomessa Ahtisaari-päivien kautta keskittyy myös paikallisuuteen, yhteisöihin ja yksilöiden kapasitointiin; miten me voimme tarjota työkaluja, osaamista ja näkökulmia, jotta kestävä rauha voidaan saavuttaa.

Rauhanrakentaminen tapahtuu kentällä, ja Rauhan avain -palkinnon lanseeraamisen taustalla onkin ajatus arjen rauhantekijöiden tunnustamisesta. Rauha rakennetaan sisältä päin, ei ulkoa annettuna. Tämän vuoden Rauhan avain -palkinto annetaan koulumaailman toimijalle. CMI ja Ahtisaari-päivät järjestivät vuoden 2023 kilpailun yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa ja tänä vuonna valinnassa painotetaan siltojen rakentamiseen liittyviä tekoja.

"Opettajat, oppilaitokset ja muut koulualan toimijat ovat avainasemassa luomassa pohjaa kestävälle ja inhimilliselle rauhalle. Koulualan toimijat ansaitsevat tunnustuksen pitkäjänteisestä työstään rauhan puolesta", toteaa CMI:n toimitusjohtaja Janne Taalas.

Palkinnon saajan päätti kesäkuussa kokoontunut raati. Eri puolilta Suomea saapui lähes kolmekymmentä hakemusta, mikä ei tehnyt raadin valinnasta helppoa, mutta lopulta päätös oli yksimielinen.

Palkinnonjakotilaisuus järjestettiin kansainvälisenä rauhanpäivänä 21.9. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoro palkinnon suojelijalta kansanedustaja Pekka Haavistolta, joka korosti arjen rauhantekijöiden merkityksellisyyttä myös maailmalla tapahtuvissa konflikteissa. Lisäksi hän korosti koulutuksen tärkeyttä kestävän rauhan tukemisessa. 

OAJ:n järjestöjohtaja Pasi Pesonen yhtyi Haaviston sanoihin: "Kun hanketta tehdään nuorilta nuorille, se myös tavoittaa kohderyhmänsä parhaiten. Mentoring for Future –hanketta ja sen kaltaisia tarvitaan erityisesti nyt, kun polarisaatio yhteiskunnassa uhkaa kasvaa. Nuorten tulevaisuususkoa syö ensi sijassa näköalattomuus ja toivottomuus. Siksi jokainen teko unelmoinnin mahdollistamiseksi on äärimmäisen tärkeä." 

Mentoring for Future – Toivoa, mahdollisuuksia ja yhteenkuuluvuutta

Mentoring for future on vuonna 2020 perustettu hanke, jonka tavoitteena on tarjota erityisesti maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustaisille nuorille kattava kuva erilaisista koulutus- ja uramahdollisuuksista, ja antaa työkaluja unelmien saavuttamiseen.

Hankkeen projektiasiantuntijoina toimivat Faisa ja Salaado Qasim. He kertovat, että projektin syntymisen taustalla oli toive siitä, että kaikki nuoret nähtäisiin yksilöinä kouluympäristöstä huolimatta. Maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustaisilla nuorilla on usein kokemus, että heitä ei kannusteta korkeakouluopintoihin. "On tosi tärkeää, että koulumaailmassa on henkilöitä, joilta saa tukea ja kannustusta. Voimme mentorointiohjelman kautta kannustaa nuoria ja tarjota tietoa erilaisista koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista. Tavoitteenamme on luoda turvallisia tiloja, joissa jokaisella on tilaa unelmoida. Hankkeessa nuoret saavat mahdollisuuden voimaantua ja tavoitella unelmiaan."

Hankkeen mentorointiohjelmaan kuuluu erilaisia toimintoja; työpajoja, koulutuksia, henkilökohtaista neuvontaa, koulu- ja yritysvierailuja sekä erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. Kouluille jaetaan vierailuiden yhteydessä erilaisia materiaaleja työn syventämiseksi. Yksi jaettavista materiaaleista on kirja, joka perustuu valokuvanäyttelyyn "Suuria unelmia – Tarinoita suomalaisista, jotka muuttavat maailmaa". Kuvien ytimessä on representaatio, ja oppilaiden vanhemmilta on tullut kirjasta erityisen hyvää palautetta. "Kirja auttaa nuoria keskustelemaan, ja hahmottamaan mitä heidän haaveensa ja tavoitteensa ovat", kertoo Faisa.

"Hankkeen kautta sain kuulla laajasti erilaisista mahdollisuuksista ja tutustua uusiin ihmisiin. Opojen lisäksi kouluista ei löydy hirveästi tukihenkilöitä verkostoitumiseen tai omien unelmien jahtaamiseen", kertoo Hibo Said Hassan, joka on osallistunut mentorointiohjelmaan omana abivuonnaan. Hibon mielestä kestävä rauha rakentuu siitä, että omalla ajallaan pystyy tekemään jotain merkittävää. "Haluaisin perustaa yrityksen. Olen menossa Romaniaan lääketieteelliseen. Haluaisin perustaa oman klinikan ja auttaa ihmisiä."

Hanne Kariniemi toimii opona monikulttuurisessa koulussa, jossa puhutaan noin 70 eri kieltä. Kariniemen mukaan hanke kohdentui täydellisesti koulunsa oppilaisiin ja opolle oppilaiden kehittyminen hankkeen toiminnoissa oli vaikuttavaa. "Eräs oppilas oli itse kertonut, että hänestä tuntui jännältä, että hänet otettiin vakavasti ja hänen ajatuksillaan oli tosi iso arvo. Koulumme oppilaille on erityisen tärkeää saada samaistumispintaa. Meitä on kaikenlaisia ihmisiä erilaisista taustoista, meitä on eri kielisiä, eri näköisiä, pukeudumme eri tavalla ja representaatio on hirveän tärkeää" toteaa Kariniemi.

Salaado on samaa mieltä. "Olemme pyrkineet edistämään rauhaa poistamalla ennakkoluuloja. Esimerkiksi, jos kohtaamme nuoren on tärkeää nähdä hänet yksilönä eikä osana isompaa massaa. Kukaan henkilö ei ole samanlainen, ja pitää oppia katsomaan maailmaa erilaisten linssien kautta ja pyrkiä ymmärtämään yksilöitä." Kariniemeä hankkeessa inspiroikin erityisesti nuorten kohtaaminen "Jos miettii sitä, miten me kohtaamme ihmisiä ohjausalalla työssä, niin se kohtaamisen taito on ihan äärimmäisen tärkeää ja se, millä tavalla tavoittaa toisen ihmisen ja luo luottamuksen toiseen. Ehkä yksi asia mitä olen ammentanut tästä omaan työhöni, on oppilaan oman äänen saaminen kuuluviin. Meillä opoilla on hyvin osallistava ote muutenkin, mutta rohkaiseminen omaan ääneen on todella arvokasta."

Kysyttäessä miten hanke mielestään edistää kestävää rauhaa, Kariniemi toteaa, että kaikilla on sisäinen tarve kuulua joukkoon. "Kiinnittyminen osaksi koulua tai yhteiskuntaa, erityisesti niille nuorille, joilla ei välttämättä ole harrastuksia, tai on kielen kanssa haasteita, voi olla haastavaa. Hanke tekee todella arvokasta työtä tarjotakseen nuorille ja nuorille aikuisille paikkoja mihin kiinnittyä, mistä saada vertaistukea ja mistä inspiroitua."

Inspiroituminen kuuluu myös Faisan ja Salaadon puheessa. "Me uskomme tähän hankkeeseen. Tässä on niin valtava voima, ja me voimme tehdä muutosta. Huomaamme tuloksia jo tässä lyhyessä ajassa, kun olemme tätä ennen vapaaehtoisina ja opiskelujen ohessa ja nyt projektiasiantuntijoina tehneet. Yhden tai kahden vuoden päästä voimme saada vielä enemmän aikaiseksi. Kaikki työ mitä olemme tehneet, on lähtenyt tarpeesta, ja se on ollut hyödyksi nuorille."

Rauhan avain –palkinto jaettiin tänä vuonna koulumaailman toimijalle yhteistyössä Ahtisaari-päivien ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa. Ensi vuonna palkinto jaetaan jälleen toisen alan toimijalle.